Rakennuspölyn terveysriskit

Tässä artikkelissa käsitellään rakennusalan työntekijöiden päivittäin kohtaamia vaaroja sekä MILWAUKEE®-brändin työtä alan turvallisuuden parantamiseksi ja uusien standardien asettamiseksi.

Pölyaltistuminen aiheuttaa useita muita kuin asbestiin liittyviä keuhkosairauksia, kuten syöpää, silikoosia, astmaa ja keuhkoahtaumatautia (COPD). Isossa-Britanniassa arvioidaan vuosittain yli 500 rakennustyöntekijän kuolevan pelkästään kvartsipölyn aiheuttamaan keuhkosyöpään.

Pölyä syntyy monissa tavallisissa rakennustöissä, minkä vuoksi sille altistuminen on yleinen ongelma koko rakennusalalla. Hengittyvällä pölyllä tarkoitetaan ilmassa olevia pölyhiukkasia, jotka voivat kulkeutua hengitysteihin nenän tai suun kautta. Alveolijakeinen pöly koostuu huomattavasti pienemmistä hiukkasista, jotka voivat kulkeutua syvälle keuhkoihin ja lisätä tiettyjen vakavien keuhkosairauksien riskiä. Sekä hengittyvä että alveolijakeinen pöly voivat aiheuttaa terveyshaittoja pölytyypin sekä altistumisen määrän ja keston mukaan.

Riskeistä huolimatta tietoisuus niistä on edelleen melko vähäistä. CITB:n rakennuspölyä koskevan toimialakyselyn mukaan yli puolet Ison-Britannian työterveys- ja työturvallisuusammattilaisista (56,6 %) arvioi, että rakennustyöntekijät tuntevat rakennuspölyn terveysriskit vain heikosti tai eivät lainkaan.

Rakennuspölyn aiheuttamia terveysriskejä aliarvioidaan usein. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa vakavia hengityselinsairauksia ja muita terveyshaittoja.

Pölyille, höyryille, kaasuille ja savuille altistuminen on edelleen merkittävä työterveysongelma kaikkialla Euroopassa. Altistuminen voi lisätä esimerkiksi ammattiastman, keuhkoahtaumataudin ja tiettyjen syöpien riskiä. Rakennusalalla näitä terveysriskejä ei kuitenkaan vieläkään tunnisteta riittävän hyvin. Isossa-Britanniassa tuhansien keuhkosairauksista johtuvien kuolemien arvioidaan liittyvän aiempaan työperäiseen altistumiseen.

Oireet voivat joissakin tapauksissa ilmaantua vasta vuosikymmenten kuluttua. Siksi riskien varhainen tunnistaminen ja altistumisen ehkäiseminen ovat erityisen tärkeitä.

Yksi vaarallisimmista rakennuspölyistä on alveolijakeinen kvartsipöly eli alveolijakeinen kiteinen piidioksidi (RCS). Kvartsipölyä syntyy esimerkiksi betonia, tiiltä, laastia ja hiekkakiveä työstettäessä. Sen erittäin pienet hiukkaset voivat kulkeutua syvälle keuhkoihin ja aiheuttaa vakavia pitkäaikaisia sairauksia, kuten silikoosia eli kivipölykeuhkosairautta, keuhkoahtaumatautia ja keuhkosyöpää.

Työntekijät voivat altistua myös puupölylle, jota syntyy esimerkiksi puuta, MDF-levyä ja vaneria työstettäessä. Säännöllinen altistuminen voi aiheuttaa hengityselinten terveyshaittoja. Kovapuupöly voi lisäksi lisätä tiettyjen syöpien riskiä.

Kipsilevyä, kalkkikiveä ja marmoria työstettäessä syntyvä pöly on yleensä vähemmän haitallista kuin hiekkakiven ja betonin pöly. Vaikka nämä pölyt sisältävät vain vähän tai eivät lainkaan kvartsia, ne voivat silti ärsyttää hengitysteitä ja aiheuttaa pitkäaikaisessa altistumisessa terveyshaittoja.

Pölyaltistumista koskevat ohjeet ovat eri puolilla Eurooppaa pääosin yhdenmukaisia. Työnantajien vastuulla on tunnistaa pölyyn liittyvät riskit ja vähentää työntekijöiden altistumista. Vaikka joissakin maissa pölyaltistumista on tutkittu tarkemmin ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on täydennetty, tavoite on kaikkialla sama: työntekijöiden suojaaminen haitalliselta pölyltä.

Isossa-Britanniassa terveydelle vaarallisten aineiden hallintaa koskeva COSHH-sääntely velvoittaa työnantajat suojaamaan työntekijöitä rakennuspölyltä ja muilta haitallisilta aineilta. Sääntelyssä noudatetaan ”arvioi, hallitse ja tarkista” -periaatetta. Käytännössä tämä tarkoittaa pölyriskien tunnistamista, pölyn muodostumisen estämistä tai vähentämistä mahdollisuuksien mukaan sekä pölyntorjuntatoimien tehokkuuden säännöllistä arviointia.

Myös suunnittelijoilla on oma vastuunsa. Vuoden 2015 CDM-sääntelyn (Construction Design and Management Regulations) mukaan suunnittelijoiden on huomioitava jo hankkeen valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa, miten pölyä aiheuttaviin työvaiheisiin liittyvät ennakoitavissa olevat riskit voidaan mahdollisuuksien mukaan poistaa tai pitää hallinnassa.

Saksa on toteuttanut useita toimia koneiden ja laitteiden käytössä syntyvien pölypäästöjen vähentämiseksi. Ranskan työterveys- ja työturvallisuuslaitos INRS on puolestaan tutkinut vaihtoehtoisia menetelmiä käsikäyttöisten sähkötyökalujen pölypäästöjen mittaamiseen. Ehdotetun menetelmän avulla työkalut voitaisiin luokitella vertailukelpoisissa työtehtävissä syntyvien pölypäästöjen perusteella. Näin käyttäjät ja työnantajat voisivat vertailla vaihtoehtoja ja tehdä tietoon perustuvia valintoja työkaluja hankkiessaan.

Päävastuu rakennustyömaiden pölyriskien tunnistamisesta, hallinnasta ja vähentämisestä kuuluu edelleen työnantajille ja suunnittelijoille. Tätä työtä tukemaan European Power Tool Association (EPTA) on ottanut käyttöön testausstandardeja sähkötyökalujen aiheuttamien pölypäästöjen arviointiin.

Samalla kasvava tietoisuus kvartsipölyn terveysriskeistä vauhdittaa alan tuotekehitystä. Valmistajat kehittävät yhä edistyneempiä pölynhallintaratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää altistumista haitallisille ilmassa leijuville hiukkasille, parantaa työntekijöiden turvallisuutta ja vastata alan muuttuviin vaatimuksiin.

Willmott Dixonin ja Milwaukee Toolin tutkimuksessa työkaluihin integroidut kohdepoistojärjestelmät vähensivät pölyaltistusta niin, että puupölyn altistumistasot jäivät jopa 10 prosenttia ja kvartsipölyn altistumistasot jopa 20 prosenttia Ison-Britannian työsuojeluviranomaisen HSE:n asettamien raja-arvojen alapuolelle. Tulosten perusteella tiettyjä työkaluja voitiin joissakin työtehtävissä käyttää ilman hengityksensuojainta (RPE). Tutkimus osoittaa, että nykyaikaisella pölynhallintatekniikalla voidaan parantaa työturvallisuutta.