Rakennusmelun riskit ja meluntorjunta työmaalla

Melu on yksi rakennustyömaiden yleisimmistä vaaratekijöistä, mutta sen vaikutuksia aliarvioidaan usein. Välittömät vaarat ja vakavat työtapaturmat saavat paljon huomiota, kun taas melun aiheuttama kuulovaurio voi kehittyä vähitellen vuosien kuluessa. Lopulta seurauksena voi olla vakava ja pysyvä terveyshaitta.

Työntekijöiden suojaaminen liialliselta melulta on keskeinen osa rakennusalan työturvallisuutta.

• Rakennustyöntekijät altistuvat säännöllisesti voimakkaalle melulle, minkä vuoksi kuulovauriot ovat yksi alan merkittävimmistä pitkäaikaisista terveysriskeistä
• Työnantajan vastuulla on arvioida melualtistus ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, kun toiminta-arvot ylittyvät
• Työmaiden turvallisuutta voidaan parantaa valitsemalla vähemmän melua aiheuttavia työvälineitä, toteuttamalla tehokkaita meluntorjuntatoimia sekä huolehtimalla kuulonsuojaimista ja työntekijöiden opastuksesta

Vuonna 2019 yli 22 miljoonalla ihmisellä arvioitiin olevan EU:ssa hoitamaton ja toimintakykyä heikentävä kuulonalenema. Sen taloudellisiksi vaikutuksiksi arvioitiin 185 miljardia euroa. Kustannuksia aiheuttivat muun muassa elämänlaadun heikkeneminen, työttömyys ja ennenaikainen eläköityminen.

Tilanne on huolestuttava myös Isossa-Britanniassa. Artikkelissa esitettyjen lukujen mukaan arviolta 17 000 työntekijällä oli työperäinen kuulovaurio vuosina 2017–2018.

Kuulovauriota kuvataan usein näkymättömäksi vammaksi, koska se ei näy ulospäin ja kehittyy tavallisesti vähitellen. Useimmissa tapauksissa kuulovaurio on pysyvä. Rakennustyöntekijöillä toistuvan melualtistumisen vaikutukset voivat kertyä vuosien aikana ja voimistua iän myötä.

Rakennustyömaat ovat luonnostaan meluisia työympäristöjä. Työntekijät voivat altistua työpäivän aikana esimerkiksi purkuvasaroiden, porakoneiden, kulmahiomakoneiden, hiomakoneiden ja raskaiden työkoneiden aiheuttamalle melulle. Työterveyslaitoksen mukaan useiden työmailla käytettävien käsityökalujen melutaso ylittää 95 dB(A).

Liiallinen melu ei aiheuta ainoastaan kuulovaurioita. Se voi vaikeuttaa työntekijöiden välistä viestintää, heikentää ympäristön havainnointia sekä estää varoitusäänten tai lähestyvien koneiden kuulemisen. Tämä voi lisätä työtapaturmien riskiä.

Artikkelissa viitatuissa tutkimuksissa pitkäaikainen melualtistuminen on yhdistetty myös stressiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja masennukseen. Melu voi lisäksi heikentää keskittymistä ja häiritä unta, mikä voi vaikuttaa työkykyyn ja tuottavuuteen.

Suomessa työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta säädetään valtioneuvoston asetuksessa 85/2006, jolla on pantu täytäntöön työmelua koskeva EU-direktiivi 2003/10/EY.

Työnantajan on selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen melulle, arvioitava siitä aiheutuvat riskit ja toteutettava tarvittavat meluntorjuntatoimet.

Suomessa päivittäisen melualtistuksen toiminta- ja raja-arvot ovat:

• Alempi toiminta-arvo: 80 dB(A)
• Ylempi toiminta-arvo: 85 dB(A)
• Raja-arvo: 87 dB(A)

Toiminta-arvoja arvioitaessa kuulonsuojainten vaikutusta ei oteta huomioon. Raja-arvoa arvioitaessa niiden vaimentava vaikutus huomioidaan. Työntekijän melualtistus ei saa kuulonsuojainten sisäpuolella ylittää 87 dB(A):n raja-arvoa.

Kun toiminta-arvot ylittyvät, työnantajan on ryhdyttävä asetuksessa määriteltyihin toimiin melualtistuksen vähentämiseksi ja työntekijöiden kuulon suojaamiseksi. Jos ylempi toiminta-arvo ylittyy, työnantajan on laadittava ja toteutettava meluntorjuntaohjelma.

Työperäisten kuulovaurioiden ehkäiseminen edellyttää riskien arviointia, työn suunnittelua, tehokasta meluntorjuntaa, työntekijöiden opastusta ja tarkoitukseen sopivia työvälineitä.

Valitse vähemmän melua aiheuttavat työvälineet

Melua voidaan torjua tehokkaimmin valitsemalla mahdollisimman hiljaiset työmenetelmät, työkalut ja koneet. Akkukäyttöiset työkalut voivat auttaa vähentämään melua perinteisiin polttomoottorikäyttöisiin vaihtoehtoihin verrattuna.

Tehosta työmaan meluntorjuntaa

Työntekijöiden melualtistumista voidaan vähentää myös työmaan huolellisella suunnittelulla ja työn organisoinnilla, esimerkiksi seuraavin keinoin:

• melua aiheuttavien työvaiheiden eristäminen
• tilapäisten meluesteiden käyttäminen
• melualueiden merkitseminen ja niille pääsyn rajoittaminen
• työpisteiden sijoittaminen riittävän etäälle melulähteistä
• melualtistuksen keston ja voimakkuuden rajoittaminen

Näillä toimilla voidaan pienentää pitkäaikaisten kuulovaurioiden riskiä ja parantaa työympäristön turvallisuutta.

Työntekijöiden kuulonsuojaus ja opastus

Jos melua ei voida poistaa tai vähentää riittävästi, työntekijöille on annettava työhön sopivat ja hyvin istuvat kuulonsuojaimet. Työnantajan on myös opastettava niiden oikeaan käyttöön ja kerrottava melualtistukseen liittyvistä riskeistä.

Säännöllinen kuulon seuranta auttaa tunnistamaan mahdolliset muutokset varhaisessa vaiheessa ja ehkäisemään kuulon heikkenemistä.

Vaikka vastuu työpaikan melualtistuksen hallinnasta kuuluu työnantajalle, myös työkalu- ja konevalmistajilla on tärkeä tehtävä melun vähentämisessä.

Koneita koskeva EU-lainsäädäntö edellyttää, että melupäästöjä vähennetään jo suunnittelu- ja valmistusvaiheessa. Keinoja ovat esimerkiksi tärinän vaimentaminen sekä hiljaisempien rakenteiden ja teknologioiden kehittäminen.

MILWAUKEE® panostaa tuotteiden melumittauksiin ja tuotekehitykseen kehittääkseen vähemmän melua aiheuttavia ratkaisuja. Akkukäyttöiset työkalut voivat vähentää melua ja poistaa käytönaikaiset pakokaasupäästöt samalla, kun ne tarjoavat vaativilla rakennustyömailla tarvittavaa suorituskykyä.

Lataa artikkeli ja lue lisää rakennusmelun riskeistä, melua koskevista säädöksistä ja käytännön meluntorjuntatoimista.