Rakennusalan rooli turvallisemman ja kestävämmän tulevaisuuden luomisessa

Rakennusalalla on tärkeä tehtävä: se rakentaa yhteiskunnan tarvitsemat rakennukset ja infrastruktuurin. Kysynnän kasvaessa alan on samalla vähennettävä päästöjä sekä parannettava työoloja ja työntekijöiden turvallisuutta.

Ilmansaasteet, melu ja kasvihuonekaasupäästöt muodostavat merkittäviä haasteita. Uudet innovaatiot tarjoavat kuitenkin mahdollisuuksia tehdä työmaista turvallisempia, vähäpäästöisempiä ja tuottavampia. Näin urakoitsijat voivat edistää vastuullisuustavoitteita suorituskyvystä tinkimättä.

Keskeiset asiat

• Rakentamisen päästöt, melu ja työympäristön vaaratekijät voivat vaikuttaa merkittävästi sekä työntekijöihin että lähialueiden asukkaisiin
• Ilmansaasteet ovat edelleen merkittävä maailmanlaajuinen terveysriski, joka aiheuttaa vuosittain miljoonia ennenaikaisia kuolemia
• Julkiset toimijat ja suuret urakoitsijat ovat sitoutuneet päästöttömän rakentamisen hankkeisiin, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen
• Akkukäyttöiset koneet voivat vähentää työmaiden päästöjä, parantaa turvallisuutta ja tehostaa työskentelyä

Ilmastonmuutos on yksi aikamme merkittävimmistä haasteista. Kun valtiot ja yritykset pyrkivät vähentämään nettopäästönsä nollaan, jokaisen toimialan on löydettävä keinoja omien ympäristövaikutustensa vähentämiseen. Rakennusala ei ole poikkeus.

Rakennusten osuus maailman energiankäyttöön liittyvistä hiilidioksidipäästöistä on noin 39 %. Tästä 11 % aiheutuu rakennusmateriaaleista ja rakentamisesta. Luvut korostavat kestävämpien rakennustapojen käyttöönoton ja päästöjen vähentämisen merkitystä rakentamisen kaikissa vaiheissa.

Urakoitsijoille, rakennuttajille, julkisille toimijoille ja muille alan osapuolille vastuullisuus ei ole enää vain pitkän aikavälin tavoite. Se on yhä useammin edellytys uusien hankkeiden saamiselle ja tarjouskilpailuissa menestymiselle. Ympäristösääntelyn tiukentuessa jokaisen rakennusalan toimijan on tehtävä osansa.

Ilmansaasteille altistumiselle ei tunneta täysin turvallista tasoa. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että ulkoilman saasteet aiheuttivat vuonna 2019 maailmanlaajuisesti noin 4,2 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Euroopan ympäristökeskuksen arvion mukaan pienhiukkasille altistuminen aiheutti Euroopassa noin 417 000 ennenaikaista kuolemaa vuonna 2018. Isossa-Britanniassa pitkäaikaisen ilmansaastealtistuksen vuotuisen vaikutuksen arvioitiin vuonna 2018 vastaavan noin 28 000–36 000 kuolemaa.

Myös rakentaminen heikentää ilmanlaatua. Rakennusalan osuuden Lontoon päästöistä on arvioitu olevan:

• 7% typen oksidien eli NOx-yhdisteiden päästöistä

• 34% engitettävien hiukkasten eli PM10-hiukkasten päästöistä

• 15% pienhiukkasten eli PM2,5-hiukkasten päästöistä

Suuri osa näistä päästöistä syntyy fossiilisilla polttoaineilla toimivista koneista ja generaattoreista. Altistuminen esimerkiksi typpidioksidille ja hiukkasmaisille ilmansaasteille voi lisätä hengityselin- sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, heikentää keuhkojen toimintaa ja aiheuttaa muita pitkäaikaisia terveyshaittoja.

Työmaiden päästöjen vähentäminen ei siis ole vain ympäristökysymys, vaan sillä suojellaan myös työntekijöiden ja lähialueiden asukkaiden terveyttä.

Ilmanlaatu on vain yksi rakennusalan haasteista. Melulle altistuminen vaikuttaa edelleen tuhansiin työntekijöihin eri puolilla Eurooppaa. Euroopan ympäristökeskus arvioi pitkäaikaisen melualtistumisen aiheuttavan vuosittain 12 000 ennenaikaista kuolemaa ja 48 000 uutta sepelvaltimotautitapausta.

Rakennustyöntekijät ovat erityisen alttiita melulle. Yhdysvaltain työterveys- ja työturvallisuusinstituutin NIOSH:n tutkimuksen mukaan:

• 51% oli altistunut terveydelle haitalliselle melulle

• 14% oli kuulovaikeuksia

• 7% ilmoitti kärsivänsä tinnituksesta

Perinteisiin rakennuskoneisiin voi liittyä myös muita työturvallisuusriskejä. Isossa-Britanniassa rakennusalan työntekijöille sattuu vuosittain arviolta 61 000 työtapaturmaa, jotka eivät johda kuolemaan. Näistä 26 % johtuu liukastumisista, kompastumisista tai kaatumisista.

Työmaiden turvallisuuden parantaminen edellyttää kokonaisvaltaisia toimia: päästöjä ja melua on vähennettävä, riskit minimoitava ja työntekijöiden asianmukaisesta suojauksesta huolehdittava.

Valtiot ja paikallishallinnot Euroopassa ja muualla maailmassa ovat jo pitkään vauhdittaneet siirtymää vähäpäästöisempään rakentamiseen.

Oslo on ollut päästöttömän rakentamisen edelläkävijöitä. Kaupungin tavoitteena on vähentää suoria kasvihuonekaasupäästöjään 95 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2009 tasosta. Vuodesta 2025 alkaen kaupunki on edellyttänyt omissa rakennus- ja infrahankkeissaan päästöttömien ratkaisujen käyttöä. Vaatimuksia suunnitellaan laajennettaviksi vaiheittain myös muihin suuriin työmaihin.

Amsterdam, Kööpenhamina ja Helsinki ovat edistäneet vastaavia hankkeita. Isossa-Britanniassa puhtaan ilman vyöhykkeet laajenevat ja sitoumukset nettopäästöjen vähentämisestä nollaan yleistyvät.

Useat suuret rakennuttajat ja urakoitsijat ovat puolestaan sitoutuneet päästöjen vähentämiseen. Tämä vauhdittaa siirtymistä vähäpäästöisempiin rakennusmenetelmiin.

Akkukäyttöiset rakennustyökalut voivat auttaa vähentämään rakennusalan ympäristövaikutuksia.

Polttomoottorikäyttöisistä vaihtoehdoista poiketen akkukäyttöiset työkalut eivät tuota käytön aikana pakokaasupäästöjä. Tämä voi parantaa työmaan ilmanlaatua ja vähentää työntekijöiden altistumista haitallisille ilman epäpuhtauksille.

Akkukäyttöisten työkalujen hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu päästöjen vähentämiseen. Muita etuja ovat:

• alhaisempi melutaso

• vähäisempi tärinä

• vapaampi liikkuminen työmaalla

• vähemmän virtajohdoista ja letkuista aiheutuvia kompastumisvaaroja

• turvallisempi työskentely suljetuissa tiloissa, kuten tunneleissa ja kaivannoissa

MILWAUKEE® MX FUEL™ -valikoima tarjoaa esimerkkejä akkukäyttöisillä koneilla saavutettavista päästövähennyksistä. Vastaaviin polttomoottorikäyttöisiin koneisiin verrattuna MX FUEL™ 350 mm -laikkaleikkuri voi laskelman mukaan vähentää hiilidioksidipäästöjä yli 332 kg vuodessa, MX FUEL™ -purkuvasara yli 2 433 kg vuodessa ja MX FUEL™ -valomasto yli 4 061 kg vuodessa.

Vähäisemmän huollontarpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen ansiosta akkukäyttöiset koneet voivat auttaa tekemään työmaista vähäpäästöisempiä ja turvallisempia.